keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Piiat - anna ääni sorretuille


Katsoin elokuvan Piiat. En ole aiemmin ollut kiinnostunut kirjasta enkä siitä tehdystä leffasta, mutta kyllähän ilmiö tutustumisen arvoinen oli. Tunteita herättävä elokuva kertoi lähihistorian rotuerottelusta, joka meidän varmasti on syytä muistaa. Kaksi asiaa kuitenkin vaivasi minua leffaa katsoessa. Henkilöhahmoissa oli yksiulotteisuutta. Itse huomasin tämän erityisesti pahisten kohdalla, näille ei annettu minkäänlaista inhimillisyyttä. Mieleen nousi myös kysymys: Kuvaako leffa historiallisen tarkasti mustien kotiapulaisten arkea 60-luvulla?

lauantai 17. marraskuuta 2012

Porno pilaa seksielämän


Vastoin yleistä luuloa kukkahattutäti ei yritä viedä iloasi, pikemminkin päinvastoin. Kukkatukkatäti sen sijaan on hyvin epäilyttävä. Kehotan varomaan. Ilta-Sanomien verkkouutisessa siteerataan englantilaista seksineuvojaa Tracey Coxia. Kyseisen "asiantuntijan" viisauden lähteestä kumpuaa muun muassa seuraavaa: 

"Naisten pitäisi katsoa joka päivä 20 minuuttia pornoelokuvia tai lukea eroottista kirjallisuutta."
"Erityisesti pitkissä suhteissa halut saattavat hiipua. 20 minuutin erotiikkatankkaus on nopea ja kätevä tapa pitää suhde kunnossa myös makuuhuoneessa."

Artikkelissa ilmaistaan myös, että naisten on turha murehtia miesten pornon katselua. Vastaavanlaisia neuvoja pornon hyödyllisyydestä näkee nykyään, enkä voi käsittää, millaiseen todellisuuteen ne perustuvat. Pornokoukku on jo valmiiksi tarpeeksi iso ongelma, eikä ketään tarvitsisi ainakaan yllyttää tarttumaan siihen.

Kaikki tietävät, että pornon katselu on netissä todella helppoa - ja yleistä, varsinkin nuorten, nuorten aikuisten ja jopa lasten keskuudessa. Tähänkin tilanteeseen on päästy sitä kautta, että edellinen sukupolvi on viime vuosikymmenet tehnyt kovasti töitä poistaakseen seksuaalisia rajoja. Pornon katsomista pidetään huvina, josta ei ole mitään harmia, päinvastoin se voi olla hyödyllistä ja piristää parisuhdetta, kuten myös edellämainittu Cox väittää. Todellisuudessa tutkimukset osoittavat jotain ihan muuta. Porno ei piristä seksielämää, vaan tappaa sen.


Pornon todelliset vaikutukset


Pornon kulutuksen seurauksista on kirjoittanut muun muassa Psychology Today -lehti, jota on lainattu The Voicen uutisessa. Miesten pornoriippuvuus saa aikaan ennen pitkää jopa impotenssia.  Ainoa ratkaisu on pornon katselun lopettaminen.

"Pornon helppo saatavuus internetin kautta on aiheuttanut merkittävästi vahinkoa 20-30-vuotiaille miehille. Lehden mukaan lukemattomat miehet kärsivät pornoriippuvuudesta, joka saa aikaan sen, että he menettävät seksuaaliset halunsa 30 vuotta nuorempana kuin miehet keskimäärin."
"Pornon liikakulutus saa aikaan sen, että katsojan aivot saavat liian suuria annoksia mielihyvää tuottavaa dopamiinia. Vähitellen aivot turtuvat siihen. Lehti vertaa reaktiota huumeidenkäyttäjiin, jotka tarvitsevat aina vaan suurempia ja suurempia annoksia saadakseen saman vaikutuksen."

Englantilainen tutkimus on kartoittanut pornon vaikutusta lapsiin. Tutkimuksen mukaan varhainen pornon katselu aiheuttaa epärealistisia odotuksia seksielämästä, eivätkä altistuneet myöhemmin välttämättä pysty suoriutumaan todellisessa parisuhteessa. EU Kids Online -tutkimuksen mukaan Suomessa lähes joka kolmas 9-16 vuotias on nähnyt pornoa koko Euroopan vastaavan luvun ollessa 20 prosenttia.

Kummallekin sukupuolelle syntyy iästä riippumatta pornon vaikutuksesta edellä mainittuja epärealistisia mielikuvia seksistä, mistä syystä tosielämän tilanne voi olla vaikea. Käsitys seksistä muuttuu myös suorituskeskeiseksi, vaikka kyse pitäisi olla rakkaudesta.

Yllämainituissa artikkeleissa ja tutkimuksissa puhutaan vain seksuaalisen suorituksen ongelmista, eikä sanota sanaakaan muista ihmissuhde- ja emotionaalisista vaikeuksista, joita porno aiheuttaa. Se vaikuttaa tietenkin kokonaisvaltaisesti parisuhteeseen ja myös ystävyyssuhteisiin ja koko käsitykseemme mieheydestä ja naiseudesta. Se saa pojilla ja miehillä aikaan naisen esineellistävää ajattelua ja naisen katselun seksualisoitumista. Tytöille ja naisille se usein luo alemmuutta ja pelkoa siitä, ettei kelpaa, koska ei näytä samalta kuin pornotähdet. Miehille voi myös tulla vastaavanlaisia paineita. Varsinkin jos pornoa on katsottu nuoruudesta asti, käsitys seksuaalisuudesta ja ihmissuhteista voi muodostua hyvin epäterveeksi, ja tästä voi olla vaikea toipua.  Kun tuomme mukaan hengellisen näkökulman, pääsemme asian ytimeen.


Sanooko Raamattu mitään pornosta? 

 

Uskon, että Jumala loi ihmisen rajalliseksi olennoksi. Tämä voi olla melko kiusallinen ajatus maailmassa, jossa ihmisen rajojen olemassaolo haluttaisiin kieltää. Meidät on tarkoitettu toimimaan elämässä tiettyjen ääriviivojen sisällä. Jos rikomme nämä, se hajottaa meitä. Jumala on rakkaudessaan ilmaissut nämä rajat Raamatussa. Raamatun ohjeet seksin suhteen voi pelkistäen ilmaista seuraavasti: Kaikki seksuaalinen toiminta miehen ja naisen välisen avioliiton ulkopuolella on ihmistä hajottavaa. Tämä koskee myös pornon katselua.

Matt 5:27-28
“27 Teille on opetettu tämä käsky: ‘Älä tee aviorikosta.’ 28 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista niin, että alkaa himoita häntä, on sydämessään jo tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan.”

Jeesus tarkensi tässä Vanhan testamentin kymmenessä käskyssä olevan tutun kuudennen käskyn merkitystä. Tämä selkeä ja tiukkakin kannanotto koskee toki myös naisia, jotka katsovat miehiä. Synti lähtee sydämestämme, eli ajatusmaailmastamme. Ja jo silloin, kun synti on sydämessä, se on todella syntiä.

Matt.15:19
”Juuri sydämestähän lähtevät pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, siveettömyys, varkaudet, väärät todistukset ja herjaukset.”

Jeesus opettaa siis, että meidän tulee kiinnittää huomiota ei ainoastaan tekoihin, vaan ajatusmaailmaan. Tämä koskee siis paitsi sitä, että katsoo epäpuhtaalla silmällä naista tai miestä, joka on livenä paikalla, myös pornon katsomista ja fantasiointia. Kaikkea seksuaalisesti epäpuhdasta, mitä tapahtuu meidän mielessä. Raamattu siis mainitsee pornon. Se on syntiä, joka erottaa Jumalasta, niinkuin kaikki synti, ja häiritsee elämäämme Jumalan suunnitelmassa. Kaiken synnin tavoin se rikkoo meitä sisäisesti. Seksi avioliitossa on Jumalan hyvä lahja ihmiselle, mutta porno häiritsee sitä ja koko parisuhdetta - jo etukäteen.


Entä jos on ongelmia?


Onneksi voimme luottaa Jumalan armoon. Se on joka hetki saatavilla niille, jotka uskovat siihen, että Jeesus sovitti syntimme ristillä ja haluavat seurata häntä elämässään. Älä siis hajoile! Olen blogannut aiemmin syyllisyyden vaikutuksesta riippuvuuksiin. Syyllisyys voi aiheuttaa riippuvuuden jatkumista, ota siis rohkeasti armo vastaan! Pornoriippuvuudesta eroon pääseminen on usein prosessi, joka ei tapahdu käden käänteessä. Tässä prosessissa voi olla suureksi avuksi, jos jakaa kamppailun jonkun luotettavan ihmisen kanssa. Asian tuominen päivänvaloon on todella helpottavaa, ja toiselta ihmiseltä saa tukea tilanteeseen.

Ensisijaisen tärkeää on tietenkin rukoilla ja tuoda tilanteensa Jumalan eteen. Joskus häpeämme joitakin elämämme asioita niin paljon, ettei tuskin kehtaamme kunnolla puhua niistä Jumalalle - vaikka ymmärrämmekin, että hän tietää kaiken. Meitä auttaa olla avoin Jumalalle ja antaa hänen valaista nekin alueet, jotka mieluiten pitäisimme pimennossa.

Joillekin on riippuvuudessa avuksi radikaalit toimenpiteet, kuten internetin käytön rajoittaminen tai valvontaohjelmien käyttö. Apua ja tietoa tarjoaa kristillinen "pornosivu" xxxchurch.com.


Lisäys: Suomeksi aiheesta www.koukussapornoon.com.

torstai 8. marraskuuta 2012

Sukupuolineutraali utopia


Taannoinen Tiimarigate loksautti leuat auki monelta. Kysehän oli Tiimarin nettisivujen lastenjuhlamainoksesta, jossa teemoitettiin kutsut erikseen tytöille ja pojille. Tällaisesta sukupuolijaottelusta pöyristyi muiden muassa Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Anderson, joka oli muuten suurin ääniharava Turun kunnallisvaaleissa. Monet hämmästyivät keskustelua. Mistä lähtien tyttömäisyys ja poikamaisuus on ollut poliittisesti epäkorrektia? Näyttää kuitenkin selvältä, että yhteiskunnassamme on monien huomaamatta syntynyt sukupuolineutraaliuden aate, joka on opiskelumaailmassa vahvasti nähtävissä. Nuoriso-ohjaajaksi kouluttautuva tuttavani kertoi äskettäin saaneensa opetusta, jonka mukaan tyttöjä ei saisi kutsua tytöiksi eikä poikia pojiksi, vaan kaikkia on kutsuttava lapsiksi.

Ruotsi on edelläkävijä. Siellä on jo esimerkiksi päiväkoti, jossa pääperiaatteena on sukupuolineutraali kasvatus. Sukupuoliroolien muodostumista vältetään mahdollisimman tarkkaan lähtien siitä, että lapsia ei kutsuta tytöiksi tai pojiksi, vaan "ystäviksi". Myös perinteisiä parisuhde- ja perhemalleja laajennetaan. "Rajalin (päiväkodin johtaja) sanoo, että päiväkodissa korostetaan suvaitsevaisuutta homoja, lesboja, biseksuaaleja ja transsukupuolisia kohtaan. Kirjoissa esiintyy homopareja ja sinkkuvanhempia." "Jos lapset leikkivät vaikka kotia ja alkavat riidellä, kuka saa äidin roolin, me suosittelemme, että äitejä voi olla kaksi tai kolme."

Otin mielikuvituksen käyttöön ja aloin pohtia, millainen olisi tulevaisuuden sukupuolineutraaliin maailmaan syntyneen lapsen elämä.


Satu sukupuolineutraalista utopiasta


Pariskunta odotti lasta. Odotusaikaa hämmensi se, että ultraäänessä ei kerrottu lapsen sukupuolta. Asian tietäminen kun olisi voinut vaikuttaa vanhempien suhtautumiseen lapseen ja rajoittaa tämän kehitystä jo ennalta. Ostaessaan varusteita lapselle vanhemmat eivät uskaltaneet koskeakaan vaaleanpunaiseen ja vaaleansiniseen. Vihreä oli turvallinen valinta.

Sairaalassa lapsen syntyessä kätilö huusi: "se on ihminen!". Väestörekisteriin ei merkitty lapsen sukupuolta. Etunimilaissa oli jo aikaa sitten kielletty perinteiset tyttöjen ja poikien nimet. Niimpä lapsi sai nimekseen neutraalin sanan "Takku".

Kasvaessaan Takulle ei koskaan kerrottu hänen sukupuoltaan, koska se olisi voinut rajoittaa hänen vapauttaan kehittyä sellaiseksi kuin haluaa. Lelu- ja vaatekaupoissa asioitaessa tyttöjen ja poikien osastoja ei ollut. Tarhassa ja koulussa lapsia ei jaettu tyttö -ja poikaryhmiin edes liikunnassa. Hämmennystä herätti se, että toiset oppilaat olivat selvästi fyysisesti vahvempia kuin toiset. Syyksi kerrottiin, että he olivat liikunnallisesti lahjakkaita. Oppikirjoissa ei koskaan esitetty miehen ja naisen parisuhteen pohjalle luotua perhettä mallina. Se olisikin ollut vaikeaa, koska mieheys ja naiseus olivat oppilaille hyvin hämäriä käsitteitä.

Puberteetti aiheutti kasvatukselle ongelmia. Olihan äärimmäisen rajoittavaa kertoa nuorisolle, että toisille kasvaa rinnat ja toisilla alkaa siemensyöksyt ilman, että he voivat itse valita, kumman ottavat. Asia oli ratkaistu seuraavasti: Oppilaille kerrottiin, että vaikka tällaisia muutoksia oli odotettavissa, he saattaisivat myöhemmin muuttaa tilannetta lääketieteen avulla, jos olivat tyytymättömiä. Korostettiin myös sitä, että näiden fyysisten ominaisuuksien ei millään lailla tarvinnut vaikuttaa siihen, kenet he valitsevat kumppanikseen. Kumppanien määrä oli myös vapaa. Vaikka se olikin kiusallista, nuorille oli pakko kertoa, miten lapset luonnollisesti tulevat alulle. Vahinkoraskauksien määrä oli aiemmin noussut, koska sukupuolineutraalin ajattelun takia biologisista lainalaisuuksista kertomisen tärkeyttä oli vähätelty.

Ammatinvalinnassa oli nähty erityisesti vaivaa neutraaliuden aikaansaamiseksi. Takku tunsi vaistomaista vetoa tiettyyn ammattiin, mutta vanhemmat ja koulu suhtautuivat hieman nihkeästi hänen valintaansa. Se näet osoitti, että hän ei kunnolla käyttänyt hyväkseen vapauttaan olla tasa-arvoinen ihminen.

Takku muodosti parisuhteen toisen ihmisen kanssa. Avioliitto instituutiona oli edelleen olemassa, mutta sanat "sulhanen" ja "morsian" oli jo kauan sitten jätetty pois käytöstä. Tilalle oli otettu neutraali termi "morsu", joka tarkoitti kaikkia vihittäviä. Näitä siis saattoi olla enemmänkin kuin kaksi. Häävaatteet ostettiin morsupukuliikkeestä, jossa vaihtoehtojen kirjo oli huima. Liikuttava seremonia päättyi sanoihin "voitte suudella morsua". Kehotus oli tietenkin osoitettu molemmille, koska sen osoittaminen vain yhdelle olisi merkinnyt valta-asemaa toiseen nähden.

Minun on hieman vaikea kuvailla sitä, miten pariskunta hankki lapsen ilmaisematta heidän biologisia sukupuoliaan. Kerron siis vain, että he saivat lapsen. Molempia vanhempia kutsuttiin nimellä "vanni". Sanat "isä" ja "äiti" olivat liian rajoittavia kasvattajan roolia kohtaan. Ne olivat muutenkin muuttuneet epärelevanteiksi, koska mieheyden ja naiseuden käsitteet olivat unohtuneet.


Lapsi tarvitsee sukupuoli-identiteetin


Äskeisen kertomuksen pointti lienee selvä. Sukupuolineutraali yhteiskunta on nimenomaan utopia. Se ei tule koskaan onnistumaan, eikä sitä tule edes yrittää. Biologiamme vaikuttaa meihin äärettömän monella tavalla, eikä tässä ei ole mitään väärää. Sukupuolten erot ovat rikkautta. Meidän tulisi vahvistaa naiseutta ja mieheyttä, auttaen kaikkia näkemään oman sukupuolensa mahtavat puolet. Tämä ei tarkoita rajoittavien roolien tarjoamista. En ole muuten koskaan ymmärtänyt, miksi sukupuoli-identiteettinsä kanssa kamppailevia pitäisi kannustaa muuttamaan sukupuoltaan. Olisihan parempi auttaa heitä hyväksymään oma sukupuolensa. Emmehän todellisuudessa voi muuttaa geneettistä perimäämme emmekä edes ruumistamme vastakkaisen sukupuolen kaltaiseksi.

Kannatan ilman muuta tasa-arvoa. Molemmille sukupuolille on taattava yhtäläiset mahdollisuudet yhteiskunnassa. Raisua pikkutyttöä ei myöskään pidä painostaa prinsessamuottiin, eikä herkkää poikaa raksamieheksi. Mieheyteen ja naiseuteen mahtuu monenlaista. Olen kuitenkin erittäin huolissani siitä, jos lapsille ei tarjota omaa sukupuoli-identiteettiä. Tärkeä osa kasvua on samaistuminen omaan sukupuoleen. Tämän prosessin häiritseminen on lapselle hyvin hämmentävää ja psykologisesti haitallista.

Tiimarista äänekkäimmin älähtäneiden taustalla näyttäisi olevan vasemmistofeminismi. Sukupuolineutraaliutta ajavan feminismin ongelma on nähdäkseni se, että ajamalla alas tyttöyttä samalla tunnustetaan naiseuden alempiarvoisuus. Ihmisten välisten erojen häivyttäminen ei ole tasa-arvoa. Se on turhaa tasapäistämistä. Todellinen tasa-arvo on sitä, että eroista huolimatta ihmiset nähdään yhtä arvokkaina ja heille tarjotaan yhtäläiset mahdollisuudet. On kyse sitten sukupuolieroista, kulttuurieroista tai vaikka varallisuuden eroista.

1. Moos. 5:2
"Hän loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. Ja hän siunasi heidät ja antoi heille nimeksi ihminen silloin kun heidät luotiin. "

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Tili taivaassa


Sain postissa työeläkeotteen. Siinä kerrotaan, paljonko meikäläiselle on kertynyt työeläkettä tähän mennessä. Voin kertoa, että summa ei varsinaisesti huimaa päätä. Nuorempana tuli otettua sen verran, öö, rennosti. Eikä sitä ikääkään vielä kovin paljon ole, vaikka joidenkin mielestä ehkä olenkin vanha kuin lankapuhelin ja putkitelevisio. Joka tapauksessa eläkeotteeni motivoi minua pysymään työelämässä vielä jonkin aikaa, vaikkapa 60 vuotta.

Olen harkinnut jossain vaiheessa myös eläkevakuutuksen ottamista. Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että maallisen eläkkeeni kertymä ei ole läheskään yhtä tärkeää kuin taivaallisen. Jumala on luvannut, että voimme kartuttaa taivaaseen tiliä, johon mikään inflaatio ei iske.

Matt 6:19-21
"19 Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle. Täällä tekevät koi ja ruoste tuhojaan ja varkaat murtautuvat sisään ja varastavat.
20 Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen. Siellä ei koi eikä ruoste tee tuhojaan eivätkä varkaat murtaudu sisään ja varasta."

Vaikka eläkkeeni kertymä olisi kuinka tähtitieteellinen, se ei todellisuudessa tuo minulle turvaa. Nykyään on aika helppo hahmottaa, että maailmantaloudelle voi periaatteessa tapahtua mitä hyvänsä. Ja vaikka saisinkin paljon rahaa eläkkeellä, kyse on lopulta vain muutamasta vuodesta. Ikuinen aarre taivaassa on se juttu, mihin haluan keskittyä!

Miten voi kerätä aarretta taivaaseen? Olennaisin asia on tietysti se, että meidän pitää avata oma taivaallinen eläkevakuutustili. Tilin avaaminen tapahtuu siten, että tunnustamme uskomme Jeesukseen ja hänen työhönsä ristillä syntiemme sovittamiseksi, ja alamme seurata häntä. Kun tämä perusasia on kunnossa, voimme alkaa kartuttaa aarretta tilille. Tähän sisältyy paljon asioita. Kun palvelemme Jumalaa ja muita ihmisiä eri tavoilla, keräämme aarretta taivaaseen. Tähän liittyy myös rahan oikea käyttäminen. Minua hyödyttää enemmän, että annan osan rahoistani Jumalalle, kuin jos laitan ne maalliselle eläkevakuutustilille. Ei viimeksimainittukaan toki väärin ole.

Mitä aarre taivaassa sitten on? En tiedä. Raamattu jättää sen sisällön yllätykseksi. Ehkä osittain siitä syystä, että se on jotain niin mieletöntä, etteivät sanamme riittäisi sen kuvailemiseen eikä ymmärryksemme sen ymmärtämiseen. Minua ainakin kiinnostaa saada se!